Isosetäni oli loistava harrastelijapuutarhuri.
Marjaniemen siirtolapuutarha Helsingissä perustettiin 1946. Sen 320 mökkiä palstoineen tarjosi mahdollisuuden vapaa-ajanviettoon ja vihannesten itsekasvatukseen. Minulle se mahdollisti hyvän liiketoimen.
Isosetäni oli ennen syntymääni kuolleen isänisäni veli. Isokokoinen mies, puku päällä puutarhassakin. Todisteena puutarhurin taidoista hänellä oli Marjaniemen mökin seinässä rivi jonkun puutarhalehden myöntämiä voitonmerkkejä, kultaisia kylttejä. Itse arvostin enemmän puutarhasta saatavia tuotteita, vaikka en niiden kasvatuksesta silloin perustanutkaan.
En muista, että 60-70 luvun vaihteessa kaupassa olisi ollut vihanneksia. Vihannekset ostettiin joko torilta tai kiertävältä kauppiaalta, joka kävi viikoittain myymässä hevoskärrystä tuotteitaan. Ihmisillä ei ollut vielä aikaa tehdä vihertekoja, kun oli kasvatettava elääkseen.
Rakentamisessa käytettiin asbestia, roskat poltettiin talon päädyssä olevassa polttouunissa, liesikaasu tuotettiin kivihiilellä ja talot lämmitettiin öljyllä. Kiinasta tiedettiin että sinne päätyi jos kaivoi maahan riittävän syvän kuopan.
Toimitin Marjaniemeen puutarhanhoidossa tarvittavia tykötarpeita, lähinnä lehmänlantaa Viikin koetilalta, sekä kaikenlaisia tyhjiä purkkeja ja purnukoita milloin mistäkin. Menekki oli lähes rajaton, etenkin lehmänlannalle. Toinen menestysartikkeli oli Arabian tehtaan kaatopaikalta hakemani kipsiset suurikokoiset valumuotit.
Lehmänlannan logistiset ongelmat liityivät hajuun, kipsimuottien painoon. Nämä asettivat liiketoimen kasvulle rajat. Paino liittyi omaan fyysiseen suorituskykyyni, lehmänlanta kanssa-asujien roskienpoltosta ja öljylämmityksestä muodostuneen katkun turruttamaan hajuaistiin, jonka sietokyvyn pyöräkellariin välivarastoitu lannan haju ylitti. Kaikille siinä ei haissut raha.
Nyt Kiina on yhtä lähellä kuin lähin posti, asbestiin ei saa koskea ilman asianmukaisia suojavarusteita, roskat tulee lajitella, eikä kohta saa polttaa kivihiiltäkään. Lehmiltä ei ole vielä kielletty piereminen ja paskominen, mutta eipä lehmänlannalla ole suurta kysyntääkään.
Varma kevään merkki on puutarhamessut, sekä puutarhaliikkeiden pihaan ilmestyneet sadat multasäkkilavat. Äitienpäivän tienoilla ihmiset ajavat lavojen viereen autonsa ja lastaavat säkit niihin, neljä säkkiä kympillä. Käynnistyy kevään suuri maansiirto-operaatio. On taas vihertekojen aika.
©2019 ChiliPark
biolan, kasvihuone, kevätmessut, siirtolapuutarha, palstaviljely, puutarha, vihreä teko, #biolan, #kasvihuone, kevätmessut, #siirtolapuutarha, #palstaviljely, #puutarha, #vihreäteko, #puutarha, #multatarjous
