25.5.2015

Pienviljelijän perunamaa

Ensikosketukseni perunamaahan sain kaupungin koululaisille järjestämällä kesäpuutarhatyöleirillä jo silloin kun media oli mustavalkoista, ja sosiaalinen elämä värikästä.

Kaikki kesäarjet Kumpulassa kasvimaata hoitamassa tuntui työltä. Kasvimaan hoito ei ole niistä ajoista juurikaan helpottunut. Se, mikä mikä tuntui työltä silloin, on yhä sitä. Otsasi hiessä sinun on hankittava leipäsi...

Kaupunki on varannut asukkailleen maatilkkuja viljelypalstatoimintaan. Usein näitä viljelypalsta-alueita hallinnoi joku lähiöyhdistys. Suosituimmille viljelypalstoille saattaa olla satoja hakijoita jonotuslistalla.

Olemme viljelleet tätä aarin palstaa viidettä vuotta. Aikaisemmat neljä vuotta viljelimme puolet pienempää. Työmäärään ja hankintoihin nähden ei viljelypalsta ole mikään kultakaivos, mutta siellä on pitkin kesää mukava käydä katsomassa kuinka laiho kasvaa kyntäjälle, leipä työnsä täyttäjälle. Jos ei voro vie...

Istumisesta on tullut usealle kaupunkilaiselle synonyymi työlle. Media on värittynyttä, ja sosiaalinen elämä mustavalkoista. Kaikenlaisen somen ja soten keskellä on hyvä harventaa maailman voikukkasatoa. Ja istuttaa siinä sivussa perunaa.

Maatyöskentelyn jälkeen on aika nauttia huikopalaa, ja ottaa hörppy Sandelsia.

Mutta kuka oli Sandels?

Sandels oli ruotsalainen sotamarsalkka, joka taisteli viljelypalstojen herruudesta 1800-luvulla. Skåål!

ChiliPark 2015