Sen päivän kun näkisi...

Suomalaiset kuluttavat vuodessa kahvia n. 10 kiloa per. asukas. Tällä tuloksella pääsemme kahvinkuluttajien maailmantilaston kärkeen. Olen kantanut korteni tähän kekoon.

On ollut aika, jona kahvi keitettiin pannussa. Nyt kun on latte, macchiato ja espresso, tarvitaan niiden valmistukseen yhä monimutkaisemmin toimivia laitteita. Tai ainakin minä tarvitsen.

Ostin pari vuotta sitten Stockmannilta kahvikoneen.

Olen ehdottomasti Starbucks fani. Suosikkikahvini on Caramel Macchiato. Mielestäni kahvin tulee olla makeaa.

"Sokeri on luonnontuote, sitä tulee käyttää" - Arvo Ylppö.

Baristan valmistama kahvi tulee arvokkaaksi; hankkimalla oman kahvikoneen säästää aikaa myöden pitkän centin. Kahdessa vuodessa olen saanut tästä koneesta ulos yhden espresson. En olisi uskonut että kuppi kotiespressoa voi tulla näin kalliiksi.

Laitteessa on periaatteessa kaikki mitä kotibarista tarvitsee. Siitä irtoaa kahvit sekä pavuilla että jauheilla.

Laitteessa on höyrypiippu, jolla lämmitetään ja vaahdotetaan maito, sekä kiskoilla pystysuunnassa liikkuva nenä, joka sylkee sieraimistaan valmiin kahvin ulos.

Ongelmaksi on muodostunut se, että minulla on vaikeuksia keittää kahvia jopa tavallisella kahvinkeittimellä. Olosuhteiden uhrina en aina ymmärrä miten jotain laitetta käytetään.

Normikahvinkeittimen käytössä on liikaa liikunnallisia osa-alueita, joita en pysty hahmottamaan. Tämän kahvikoneen toiminnot ja näppäimet eivät ole loogisia. Siinä on varmaan syy siihen yhteen ainoaan espressoon.

Kun laitteen laittaa päälle, tulee sen näyttöön "käynnistä" komento.

Mistään ei oikein selviä; mikä näppäin on "käynnistä".

Kun jostain nappulasta painaa, alkaa laite pesemään itseään. Tämä kahvikone on varmaan Suomen puhtain laite.

Olen kuitenkin ilmoittanut, että keitän tällä vielä kaikille kahvit kunkin toivomuksen mukaan.

Kuoro; "Sen päivän kun näkisi..."

ChiliPark 2015