 |
| 28.8.2015 |
Meillä on kenkiä tuhatjalkaiselle. Olen saanut nimityksen "romunkerääjä". Omasta mielestäni olen keräilijä. Kengistä alle 10 % on minun.
Siivouspäivä 29.8.2015
"Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä. Siivouspäivä muuttaa kaupungit kirpputoreiksi ja markkinoiksi, joille kuka tahansa voi tuoda ylimääräiset tavaransa myytäväksi tai annettavaksi".
Otin varaslähdön ja aloitin siivouspäivän päivää aikaisemmin.
Kärkihankkeeni oli siivota
vierashuone varastohuone. Askelmerkit olivat kohdillaan, mutta vatuloinniksihan se meni. Olen parhaimmillani silloin, kun en tee mitään.
Ongelmani on lievä lähimuistihäiriö. Iso osa ajasta kuluu siihen, kun en muista mitä olin tekemässä, tai etsin jotain. Kun kiinnitin tähän huoneeseen yhden seinähyllyn, kadotin puoli tusinaa kyniä ja kaksi rullamittaa. Tiedostan ongelmani, eikä se haittaa minua.
Joskus joudun grillattavaksi, kun paikkaan kynävarastoani pistämällä Ikeassa taskuun muutaman ylimääräisen kynänpätkän. Käytettäväksihän ne on tarkoitettu, mainoskynät.
Kansainvälisen siivouspäivän jälkeisenä päivänä kävimme Vermon kirpputorilla täydentämässä romuvarastoani. Vermon kirpputori hiljenee kohti talvea.
 |
| Tilannekuva 3.9.2015 |
Viikon uurastuksen jälkeen näyttää siltä, että tilanne ei ole siivoutunut. Se on muuttunut paremmaksi kun näyttää. Olen heittänyt tavaroita sisältäneet kenkälaatikot pois. Arvostelijoille olen sanonut; ei pidä arvostella keskeneräistä työtä. Siivoukseni on kuin taidetta.
Jos nostaa katseen horisonttiin, niin kaikki näyttää paremmalta. Kun saan lattialta jalalle sijan, niin jatkan hyllyprojektia, josta tämä kaikki sai alkunsakin. Tai oikeastaan se sai alkunsa siitä, kun päätin kuukausi sitten aloittaa ikkunoiden pesun ja huomasin, että lähes kaikki sälekaihtimien muoviosat olivat rikki. Ostimme uudet osat ja aloin vaihtamaan niitä, jolloin huomasin että yksi seinähylly on huonosti kiinni ja aloin korjaamaan sitä. Näin tämä juna liikkuu. Kaksi olohuoneen ikkunoista on pesty...
Ihmiset heittävät surutta roskiin tietoja henkilöllisyydestään ja taloudestaan, vaikka paperisilppuri on keksitty. On ollut aika, jona kaikkia kuitteja ja muita tärkeitä dokumentteja säilytettiin vuosikausia. Siitä tavasta ei tahdo päästä eroon. Aika ajoin tulee silputtua pari jätesäkillistä tätä materiaalia.
Papereita selaillessa ne huutavat vielä silppuriin joutuessaankin;
Älä heitä mua pois!
ChiliPark 2015
