9.3.2012

Riihimäen Lasi

Olen aina ollut intohimoinen keräilijä. Yksi monista keräilykohteistani on suomalainen lasi, erityisesti Riihimäen Lasi Oy:n tuotanto.

Suomalainen lasi, Finnish glassSuomalainen lasi, Finnish glass

Suomalainen lasi, Finnish glass


Riihimäen Lasi Oy perustettiin 1910

1927 siihen liitettiin Kauklahden Lasitehdas ja 1937 Ryttylän Lasitehdas

Taide- ja käyttölasin valmistus lopetettiin 1976 ja kristallihionta 1977

A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n 1985

Riihimäen Lasi Oy:n historia päättyi konkurssiin 1990

Suomalainen lasi, Finnish glass

Suunnittelijat:

Karl Arthur/Arttu Brummer - Korvenkontio (1891 - 1951)
Sisustusarkkitehti
Taideteollisen Keskuskoulun (vuodesta 1949 Taideteollinen oppilaitos):
Opettaja - Teacher 1919 - 1944
Taiteellinen johtaja - Art director 1944 - 1951

Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894 - 1973)
Taideteollinen Keskuskoulu, yleinen linja 1915
Taideteollisen Keskuskoulun opettaja
Arabian posliinitehtaan taiteilija 1921 - 1937

Walter Wahlroos (1901 - 1968)
Taideteollinen keskuskoulu 1919 - 1922

Tyra Lundgren
(1897 - 1979)
Högre konstindustriella skolan 1914 - 1918.
Konstakademins skola, Tukholma 1918 - 1922.
Työskentelyjaksoja Arabiassa 1925 - 1939.
Rörstrandin posliinitehdas, taiteellinen johtaja 1929 - 1930
Oma ateljee, Ab Gustavsberg 1940 - 1950
Diplôme d¨Honneur Milanossa 1933
Kultamitali Milanossa 1951
Kultamitali Litteris et Artibus 1950

Henry Ericsson (1898 - 1933)
Taideteollinen keskuskoulu 1915 - 1919
Ornamentale di Belle Arti, Rooma
Académie de la Grande Chaumière, Pariisi 1922 - 1924

Sulo Grönberg (1899 - 1971)
Riihimäen Lasi Oy 1928 - 1936, 1942 - 1946
Lasinpuhaltaja Kirkniemen Lasitehtaalta

Eero Sallinen (1919 - 1973)

Gunnel Nyman (1909-1948)
Taideteollinen keskuskoulu -1932)
Riihimäen Lasi Oy 1932 - 1947

Toivo Karjalainen (1909 - 1981)

Runar Engblom (1908 - 1965)
Taideteollinen keskuskoulu - The Central School of Applied Arts 1925 - 1929

Aimo Okkolin (1917 - 1982)
Taiteilija
Lasinhioja/-kaivertaja
Riihimäen Lasi Oy (1937-)1955 - 1976

Helena Tynell s. 1918
Taideteollinen keskuskoulu 1938 - 1943
Arabia, taideosasto 1943 - 1946
Taito Oy, valaisimet 1943 - 1953
Riihimäen Lasi Oy 1946 - 1976
Nord - New York Inc. N.Y. USA 1958 - 1962
BEGA Leuchten, Germany - Glashütte Limburg, Germany 1961 - 1993
Prescolite, San Leandro, Cal. USA 1967 - 1969
Flygfors Glas, Sweden 1967 - 1970
Fostoria Glass, W.V. USA 1970 - 1976

Timo Sarpaneva (1926 - 2006)
Taideteollinen keskuskoulu -1948
Muotoilija, kuvanveistäjä - Designer and sculptor
Riihimäen Lasi Oy 1948

Nanny Still McKinney  (1926 - 2009)
Muotoilija, designer
Taideteollinen oppilaitos, metallitaide  1945-49
Central Scool Of arts and Crafts
- department for art education 1945-46
- metal department 1945-49
Riihimäen Lasi Oy 1949 - 1976
Diplôme d'honneur, Milan Triennal 1954
Cérabel, Belgia, Belgium 1962
Signe d'Or, Belgium 1963
Heinrich Porzellan, Saksa, Germany 1965-98
Pro Finlandia 1972
Rosenthal studio-linie, Saksa, Germany1977-98
Free lance work:
Val St. Lambert, Belgia, Belgium
Raak Licharkitektur, Hollanti, The Netherlands
Amberg, Saksa, Germany
Havi Oy, Suomi, Finland
Norrmarks Slöjd, Suomi, Finland

Sakari Pykälä (1926 - 1996)
Riihimäen Lasi Oy 1954 - 1955

Tamara Aladin s. 1932
Muotoilija, designer
Riihimäen Lasi Oy 1959 - 1976

Erkkitapio Siiroinen (1944 - 1996)
Muotoilija
Riihimäen Lasi Oy (1964-) 1968-1976

Pertti Piipponen
Riihimäen Lasi Oy 1970 - 1976

Hillevi Lalla s. 1944
Hillevi Hedberg-Tiilikainen
Riihimäen Lasi Oy 1972 - 1976

Ulla Maija Vikman

Tehtaalla työskenteli taitavia kaivertajia, joista tunnetuin on ehkä Theodor Käppi. Itse pidän Antti Salmenlinnan kaiverroksista eniten. Salmenlinna on suunnitellut mm. poliisin tunnuskuvan (1936).

Suunnittelijoista ehdoton suosikkini on Erkkitapio Siiroinen. Suomalaisen lasihistorian "kapinallinen", joka pyrki eroon lasiteosten signeerauksista.

Viimeisin ostoni on Riihimäen Lasin "lankkupullo". Pullot ovat kaikki yksilöllisiä, ne on puhallettu puumuottiin.


The Riihimäki glassworks was founded in 1910, in the town of Riihimäki, Finland.

At first they made domestic glass and container glass, and began making glass bottles and window glass in 1919. Riihimäki became the largest glass factory in Finland after buying the Kaukalahti glassworks in 1927. Riihimäki was renamed Riihimäen Lasi Oy in 1937.

Aimo Okkolin began designing for Riihimäen Lasi in1937. Helena Tynell joined in 1949, followed by Nanny Still in 1949, and Tamara Aladin in 1959. In 1968 Erkkitapio Siiroinen began designing for Riihimäen Lasi Oy as a freelancer.

Riihimäen Lasi was bought by Ahlström in 1985, and merged with Karhula in 1988 under the name Ahlström Riihimäen Lasi. in 1990 the Riihimäen Lasi factory was closed.

©2015 ChiliPark
Erkkitapio Siiroinen, Finnish Glass, Helena Tynell, Iittala, Karhulan lasi, Kauklahden lasi, Kumelan lasi, Nanny Still, Nuutajärven lasi, Riihimäen Lasi, suomalainen lasi, Tamara Aladin, Viialan lasi

8.3.2012

T5 valoa chileille

Kävin muutama viikko sitten hakemassa Biltemasta yhden lampun T5 loisteputkivalaisimen Ebb&Flood kasvuvaloksi. Tarkoitus oli kokeilla sen toimivuutta pöydänalusvalona. Hyvin toimii. Tarvitsin kaksi vastaavaa lamppurunkoa lisää. Täysi hylly olikin nyt tyhjä, eikä uudesta kuormasta tietoakaan.

Oli vaihdettava suunnitelmaa, ja ostettava kahden lampun runko. Ihan hyvä muuten, mutta tähän pitää tehdä sähkötyöt itse. Yhden lampun valaisimessa on johdot ja kytkimet mukana.

T5 valaisin
Lamput eivät tule "valaisimen" mukana, joten aikaisemmin hankitun Airamin Suurteho 14W T5 HE-830 rinnalle ostin samalla kylmän T5 putken. Miten voi ihminen olla niin tyhmä, että ostaa 2,9 senttiä liian lyhyen lampun, vaikka lampulle tarkoitettu runko on kädessä? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, uuden reissun muodossa.

Ebb&Flood teettää töitä. Niinpä unohdin juurihuuhteluun aikaisemmin idättämäni Trepadeira Do Wernerit ja Brasileira 3 Lobosit. Viittä vaille kuoleman portilta sain pelastettua ne turpeeseen.

Trepadeira Do Werner x3, Brasileira 3 Lobos x2
ChiliPark 2012

7.3.2012

Capsicum Flexuosum

Käytössäni on kolme turvesäkkiä. Jossain niistä täytyy olla harsosääsken munia. Mitään muuta hyvää syytä aina vaan uudestaan ilmestyviin harsosääskiin en keksi. On ollut pakko turvautua jopa Raidiin. Nyt ei harsosääskiä juurikaan näy, mutta olen tullut hysteerisen ylivarovaiseksi. Paistan uunissa kaiken turpeen mitä käytän, 200 astetta 20 minuuttia.

Turvepaistos uunipellillä
Ensimmäiseen Orthex Piece of Eden säiliöruukkuun päätin istuttaa kolme Flexuosumin tainta. Kasvi vaatii pölyttyäkseen kahden eri yksilön kukat. Tämä istutus voi helpottaa pölytystä. Kasvit ovat saman ikäisiä, ja niiden kukinta on ollut tähän mennessä yht'aikainen.

Yleensä useamman chilin istutus samaan astiaan ei ole ollut mikään hyvä idea. Vastaavassa tilanteessa on toinen kasveista jäänyt hieman vajaalle. Säiliöruukun lannoitus on kuitenkin helpommin järjesteltävissä.

Flexuosumien juuristo
Taimet ovat olleet maitopurkeissa aika kauan. Juurikasvu on mielestäni heikkoa käytettyyn aikaan nähden. Kun ei ole aikaisempaa kokemusta näistä chileistä, niin on vaikea arvioida onko hidas juurikasvu normaalia.

Edelleen harsosääskien pelossa huuhtelin juuret. Parin tunnin liuotushoidon jälkeen veden pinnalla kellui viisi toukkaa, ei kovin suuri määrä kolmessa taimessa.

Flexuosumien turvepaakut likoamassa vedessä
En tiedä onko Flexuosum herkkä suoralle auringon paisteelle. Nämä yksilöt reagoivat kuitenkin suoraan auringon valoon voimakkaan negatiivisesti, useasta totuttelusta huolimatta. Tämä viritys saa kasvaa varjoisalla pohjoisikkunalla. Lisävalona käytän vielä tässä vaiheessa Megamanin 15W kasviESL:a, n. 6h/vrk.

Flexuosumit Orthexin Piece of Edenissä

 ChiliPark 2012