Lasinvalmistuksessa tärkein raaka-aine on kvartsihiekka l. piidioksidi. Kalkki antaa lasimassalle kovuuden. Lisäksi lasimassaan sekoitetaan soodaa. Näin saadaan soodakalkkilasia, jota käytetään talous-, pakkaus- ja taidelasin valmistuksessa. Sekoittamalla kvartsihiekkaa, potaskaa ja lyjymönjää, saadaan kristallia.
Lasin väri saadaan useimmiten metallioksideista; rautaoksidi tai kromioksidi - vihreä, kobolttioksidi - sininen, neodyymioksidi - laventeli jne.
Mielenkiintoisemmat värit lasinvalmistuksessa ovat punainen ja keltainen. Punainen siksi, että sen valmistuksessa on käytetty kultaa (kultarubiini), mikä on myöhemmin korvattu seleenin ja kadmiumsulfidin seoksella (seleenirubiini). Keltainen siksi, että sen valmistuksessa on käytetty uraania.
Kaikki keltainen lasi ei ole uraanilasia. Cerium on toinen alkuaine, joka antaa lasille keltaisen värin. Ceriumlasin keltainen vivahtaa ruskeaan, uraanilasin vihreään.
 |
Uraanilasi auringon valossa |
Uraanilasissa ei sinänsä ole mitään mystistä. USA:ssa uraanilasi on kuin kuubalainen sikari. Uraanin käyttöä teollisuudessa rajoitettiin kylmän sodan aikana, ja uraanilasista tuli harvinaista. Siksi sen keräily on USA:ssa suosiossa. USA:ssa uraanilasia kutsutaan vaseliinilasiksi, Englannissa Kanarian keltaiseksi.
Riihimäen Lasi on valmistanut uraanilasia enemmän kuin oletin.
Lasissa oleva uraani fluoresoi ultraviolettivalossa. Sama valo, mikä saa valkoisen hohtamaan diskossa, saa uraanilasin hohtamaan vihreänä.
Riihimäen Lasin uraanilasissa uraanipitoisuus on pieni.
UV valo on ns. mustaa valoa, kelmeän sinistä ja lähes näkymätöntä. Kuvat laseista on otettu kattolampun valossa ja UV valossa, lähes pimeässä, jolloin pitkä valotusaika saa fluoresoinnin näyttämään kuvissa kirkkaammalta kuin se todellisuudessa on.
Kaikki kuvissa näkyvät lasiesineet ovat Riihimäen Lasi Oy:n tuotantoa.
ChiliPark 2015